Suomen kansan velkalaulu
Suomen kansan velkalaulu, joka lauletaan marssin ”Oi kallis kotimaa” sävelmällä.
Sanoituksen innoittajana toimi keskustelu, jossa harmiteltiin poliittisten puolueiden kyvyttömyyttä ratkaista vakavia ongelmia.
Ajatusleikkejä, hypoteesejä, mahdollisia maailmoja
Suomen kansan velkalaulu, joka lauletaan marssin ”Oi kallis kotimaa” sävelmällä.
Sanoituksen innoittajana toimi keskustelu, jossa harmiteltiin poliittisten puolueiden kyvyttömyyttä ratkaista vakavia ongelmia.
Ideologinen sokeus käy kalliiksi. Varovaisuus ei ole taatelifobiaa, jos osa taateleista todella on myrkyllisiä.
Aikamme ihmiskuva on muuttunut rajallisesta rajattomaksi. Ylpeys on muuttunut paheesta hyveeksi ja ihmisestä on tullut oman arvonsa mitta.
Kun agendajournalismi valtaa tiedotusvälineet, totuus päätyy pistinharjoituksen maaliksi.
Pinnan alla piilevä jää pimentoon huomion ollessa muualla.
Uutisointi tuottaa viihdettä ja tunteiden kuohuntaa.
Huomiotaloutta palveleva algoritmi maksimoi klikkaukset vaikka valistamisen kustannuksella.
Oikofobia on sivilisaatiotamme vaivaava mielen häiriötila, jossa kulttuurinen ylpeys on vaihtunut itseinhoksi. Tarkastelen esseessä ilmiön syntyä, psykologisia mekanismeja ja mahdollisia parannuskeinoja.
Hyvinvointivaltiomme nojaa kauniisiin periaatteisiin, mutta toteutus on täynnä ristiriitoja. Essee pohtii yhteisiä arvojamme, moraalista mukavuusaluetta ja sitä, miksi suurin osa meistä jää Omelasiin.
Valtio on mielikuvitusolento, johon projisoimme toiveita ja tunteita. Suomen ulkopolitiikan tehtävä on kuitenkin selviytyminen vaarallisessa maailmassa.
Rottapuistokoe on maineikas psykologinen riippuvuustutkimus, joka on viime aikoina taas saanut paljon huomiota.
Lewis Carrollin peilimaailma ja modernin fysiikan outous muistuttavat toisiaan yllättävän paljon. Essee nonsensesta, kvanttifysiikasta ja todellisuuden rajoista.
Kaupunkitarina siitä, miten elämän varjopuolet tunkeutuvat tiloihin, joihin niitä ei kaivata.
Myös internet vilisee virheellisiä sitaatteja. Faktojen erottaminen fiktiosta on aina vain vaikeampaa.
Lempeän ironinen essee esittelee serkusliittojen kiistattomat hyödyt geneettisestä yhteensopivuudesta sukujuhlien synergiaetuihin.
Seksuaalinen vallankumous vapautti yksilön. Samalla kuitenkin syntyvyys romahti, parisuhteet haurastuivat ja intiimiydestä tuli kulutustavaraa.
Miten käy, kun elämä on yltäkylläistä? Elämmekö silloin onnellisina utopiassa vai vaivummeko epätoivoon?