Lauletaan marssin ”Oi kallis kotimaa” sävelmällä
Myös Suomen kaartin paluulauluna tunnetun marssin uuden sanoituksen innoittajana toimi keskustelu, jossa harmiteltiin poliittisten puolueiden kyvyttömyyttä ratkaista vakavia ongelmia. Nyhräämisen vertaaminen Titanicin kansituolien järjestelemiseen toi mieleen ajatuksen tunnelmaa kohottavasta kuorosta hyisiin aaltoihin vajoavan laivan kannella.
Projekti on näin vapun alla erityisen ajankohtainen. Kokeellinen VelkaProp ammentaa suomalaisten marssi- ja protestilaulujen perinteestä ja nyökkää niille hyväntahtoisesti. Se ei kuitenkaan kumarra kummallekaan, koska tunnetusti yhteen suuntaan kumartaminen on toiseen suuntaan pyllistämistä. Vaikka ehdoton vastakkainasettelu ei välttämättä ole järjestelmän halvaustilan pääsyy, ainakin se vaikuttaa taustalla.
Voit kuunnella laulun alla olevasta painikkeesta. Esittäjänä VelkaProp–kollektiivi, joka antaa äänen niille, joilta se on viety. Kommenttiraitaan voit tutustua sivun alalaidassa.
VelkaPropin protestilauluissa soi tuhansien tukahdutettujen ääni rakenteellistettua vallankäyttöä vastaan. Velkaorjuus on olosuhteiden tyranniaa. Se on nykyajan torpparijärjestelmä, jonka ikeen alla uusi kurjalisto vaikertaa. VelkaProp tietää, kenen joukoissa se seisoo: aina raatavien, joita velkataakka kuristaa ja viimeiset voimat puristaa. On vieras pääoma hävittänyt armaan maas. Vain koirat raunioita samoaa, oi Velkala.
Innokkaana musiikin harrastajana toivoisin, että sanat olisi koottu yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kiitos rakentavasta palautteesta. Lisään tähän koko sanoituksen. Toivottavasti se helpottaa mukana laulamista. Laitan rinnalle marssin perinteisemmät sanat.
Paljon on päristy säästöistä ja velasta,
eduskunnan valiokunnissa.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Politrukit pelasi ja olipahan farssi
uppoavassa laivassa.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Fyrkat on törsätty kaiken maailman sontaan,
johonkin huitsin Nevadaan.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Vaik’ hyvinvointi kuolee, velkamme jääpi
perinnöksi armahan syntymämaan.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Silloinpa aate kirkkaana hohti,
edustajat kansan kun unohti.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Ällös sä huoli, hukkuva impi,
kohta me velkamme maksetaan.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Hurraa nyt laivamme karia kohti,
Suomemme ajetaan kiville.
Voi velkavankia, Suomi rypee pohjalla,
ei löydy maata velkaisempaa.
Paljon on kärsitty vilua ja nälkää
Balkanin vuorilla taistellessa.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Musiikki se pelasi ja pojat ne marssi
Gorni Dubniankin valleilla.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Poikia on haudattu Balkanin santaan
Toiselle puolelle Tonavan.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Jos ruumiimme kuolee, niin sielumme jääpi
Perinnöksi armahan syntymämaan.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Silloin se Tonava punaselta hohti,
Kun Suomen pojat marssi siitä yli.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Ällös sä huoli itkevä impi,
Kohta me toisemme tavataan.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Hurraa nyt komppania kotiamme kohti
Suomemme suloisille rannoille.
Oi, kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
Ei löydy maata sen armaampaa.
Usein esitettyjä kysymyksiä
Mikä juttu?
Kappale liittyy Suomen historiaan monella tasolla. Säveleen on sovitettu monia, kulloisiinkin ajankohtiin sopivia sanoituksia. Ilmiötä voi pitää varhaisena meemiperinteenä. Tässä toteutuksessa yhdistellään marssi- ja protestilauluperinnettä epäkonventionaalisella tavalla. Kulttuuri on ennestään olemassa olevien elementtien yhdistelyä uusilla tavoilla.
Miksi teit tämän?
Ihan vaan huviksi osana luovaa työtä. Tai ehkä dokumentoin historiallista kaarta.
Mikä kaarti?
Suomen kaarti (virallisesti Suomen Henkikaarti) perustettiin 1810-luvulla osaksi Venäjän keisarillista armeijaa. Kaartin mukaan on nimetty Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosa, Kasarmikatu ja Kasarmitori. Engelin suunnitteleman kasarmialueen päärakennuksessa sijaitsee nykyään pääesikunta.
Mikä laulu?
Sanoitus kertoo kaartin osallistumisesta Osmanien valtakuntaa vastaan käytyyn sotaan Balkanilla. Gornij Dubnikin taistelu käytiin vuonna 1877. Jotkut bulgarialaiset muistavat edelleen kiitollisuudella suomalaisten osuutta heidän vapautussodassaan. Onpa siellä muistomerkkejäkin, joissa suomalaiset mainitaan.
Marssi syntyi paraatikäyttöön joukko-osaston palattua Helsinkiin. Nykykuulijalle tausta on ristiriitainen. Suomalaiset olivat ylpeitä omasta pataljoonastaan. Toisaalta kyse oli suurvaltojen välisestä sodasta, jonka motiivien kanssa heillä ei ollut mitään tekemistä. Pohjalla oli uskollisuus Venäjän keisarille, joka ei erityisemmin resonoi tänä päivänä.
Miten liittyy vappuun tai yhtään mihinkään?
Laulussa on useita historiakerrostumia. Se syntyi Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa, kun suomalaisia lähetettiin taas kaukaiseen sotaan, kuten Ruotsin vallan aikana.
Myöhemmin laulun sanoja muokattiin Suomen oman sisällissodan henkeen sopiviksi. Valkoiset laativat sanoituksen, joka kulkee nimellä ”Vapaussoturin valloituslaulu”. Punaiset taas rustasivat ”Kauhun päivät Hennalassa”.
Vappu on Suomessa ollut erityisesti työväen juhla, jolloin puolueet järjestivät näyttäviä kulkueita. Nykyään vappu liitetään enemmän opiskelijoihin ja rentoon oleiluun.
Ihmiset tappelivat dinoja vastaan kepeillä vuonna miekka ja parta 😄 Ketä kiinnostaa?
Ei juuri ketään, mikä selittääkin tämän sanonnan: Ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.
Ja ne, jotka tuntevat historiaa, ovat tuomittuja seuraamaan avuttomina vierestä, kun edellä mainitut toistavat sitä.
Perinteet ovat osa kollektiivista muistia. Jotkut sanovat, että perinteet ovat kuolleiden ihmisten ryhmäpainetta. Toiset katsovat, että ne ovat menneisyyden radikaaleja kokeiluja, jotka osoittautuivat toimiviksi. Ne muistuttavat meitä siitä, mistä tulimme ja mitä joskus olimme.
Äijä kuvittelee, että ennen oli kaikki oli ennen paremmin 😄
Nostalgiaa näyttää olevan kahta lajia. Yhdet muistelevat kadonnutta kulta-aikaa, toiset taas tavoittelevat horisontin takana häämöttävää utopiaa. Heitä yhdistää tyytymättömyys nykyhetkeen ja usko siihen, että käsillä oleva todellisuus on vain välivaihe, ellei peräti virhe. Haaveet projisoidaan aikaan ja paikkaan, jossa elämä on yksinkertaista ja merkityksellistä. Täydellisyyden tilan kaipuu on maailman monimutkaisuuden väistämistä. Konservatiivit haikailevat myyttistä menneisyyttä, progressiivit lupaavaa tulevaisuutta ja uskovaiset tuonpuoleista elämää.
Lisää yhteiskunnallista kommentointia ja ajatuskokeita löytyy täältä.
Kuulen marssissa kaunista 70-luvun laulun poljentoa. Vappu on tulossa. Toivon työväenyhdistyksemme pystyvän hyödyntämään laulua hallituksen vastaisissa marsseissa. Aate meillä kantaa. Se tuo toivoa.
Aivan kuten velka myös velkalaulu on suomalaisten yhteistä perintöä.
Velkalaulu on inklusiivinen. Siihen voivat yhtyä kaikki ikään, sukupuoleen, vakaumukseen ja maksukykyyn katsomatta.