Infosodan ensimmäinen uhri

Tämä artikkeli on jatkoa jutulle uutisoinnin lumetodellisuudesta. Tässä osassa keskityn sotauutisiin, joka on yksi psykologisen sodankäynnin näyttämö. Kun kyse on sodasta ja etenkin aktiivisista taisteluista, paikalle ei edes voi mennä katsomaan, miten asiat oikeasti ovat. Käytännössä kaikki tieto on sodan osapuolten tuottamaa tai manipuloimaa. Informaatiosota on tiedonvälityksen jatkamista toisin keinoin ja totuus on sanasodan ensimmäinen uhri. Sodat voitetaan lopulta ihmisten mielissä eikä taistelukentillä. Siksi mieliimme hyökätään niin raivoisasti.

Ajankohtainen esimerkki informaatiosodankäynnistä on Gazan konflikti. Moni PallywoodPallywood tai Gazawood tarkoittaa palestiinalaista propagandaa, jossa kuvia ja videoita lavastetaan tai liioitellaan kansainvälisen sympatian saamiseksi.-lavastus on tökerön amatöörimäinen, mutta jotkut ovat varsin taitavasti tehtyjä. Israel on sotilaallisesti voimakkaampi, mutta propagandasodassa se on auttamatta alakynnessä, vaikka se yrittää taistella sodankäynnin sääntöjen mukaan.

Jos toimittajakunta saisi ja osaisi tehdä työnsä kunnolla, he katsoisivat tarkemmin kulissien taakse. Palestiina on sivunäyttämö, silmänkääntötemppu, jolla huomio pidetään poissa siitä, mitä tapahtuu muualla. Sitä on vaikea päätellä, koska se tapahtuu piilossa ja liikkeet ovat hitaita.

Kylmän sodan aikaan oli helppo nähdä Palestiinan konfliktin luonne suurvaltojen sijaissodan näyttämönä, jossa liberaalit demokratiat taistelivat Neuvostoliiton diktatuuria vastaan. Neuvostoliitto katosi, mutta silti sota jatkuu. Näyttämö pysyy, vaikka roolit on jaettu uudelleen. Alkaa näyttää siltä, että myös liberaalit demokratiat ovat jauhautuneet historian rattaisiin. Meillä heilutetaan silti vielä lippua ja lyödään vetoa kuolleen hevosen puolesta.

Israelin demonisoinnissa tunnistan saman kuin meidän sisäpoliittisessa retoriikassa. Oletettavasti sielläkin tuloksena on kyynisyyden ja radikalisoitumisen lisääntyminen. Lopulta siitä saattaa tulla itsensä toteuttava ennuste. Golda Meir totesi: ”If we have to choose between being dead and being pitied, we’ll choose to be alive and be criticized.”

Kun Israel eristetään, kritiikiltämme katoaa terä eikä sillä ole enää merkitystä. Amerikkalaiset kokevat Israelin tärkeämmäksi ja luotettavammaksi liittolaiseksi kuin Euroopan. Emme eristä vain Israelia vaan samalla myös itsemme selviämään Venäjän ja jihadistien kanssa. Eurooppa on rosvojoukkojen ympäröimä rikas vanhus yksin erämaassa.

Olen aiemmin kirjoittanut Palestiinasta kokonaisen sarjan. Käsittelin siinä muun muassa konfliktin merkitystä lännelle ja hahmottelin erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Niitä ei ole tarpeen kerrata tässä. Lähinnä voisin todeta, että tilanne on hankala ja kestävän rauhan saaminen vaikeaa. Suomen kaltaisten pienten kansojen etu on pysytellä erossa suurvaltojen taisteluista.