Pidä asiat yksinkertaisina
Tietoturvasta puhutaan toisinaan ikään kuin se olisi tavattoman monimutkaista ja teknistä huippuosaamista edellyttävää. Kaikkialla vaanivat hakkerit esitetään virtuoosimaisina koodinmurtajina. Ehkä sen takia ei aina hahmoteta, että tärkeimmät varotoimet ovat pohjimmiltaan yksinkertaisia eivätkä vaadi erityistaitoja.
Asialleen omistautunut verkkovoro saattaa läpäistä parhaankin suojauksen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole suojautuminen valtiotasoisia toimijoita vastaan. Turvallisuutta voi verrata pyörän säilyttämiseen pihalla. Täysin murtovarmaa lukkoa ei ole olemassa. Oman pyörän tallessa pysymisen todennäköisyyttä voi silti parantaa olennaisesti kahdella keinolla.
Ensinnäkään pyöräsi ei saa näyttää liian houkuttelevalta saaliilta. Toiseksi lukituksen tulee olla järeämpi kuin viereisten pyörien. Tämä ohjaa satunnaisen pitkäkyntisen kävijän valitsemaan kohteekseen jonkin toisen pyörän. Sama pätee virtuaalimaailmassa. Älä asetu ehdoin tahdoin maalitauluksi ja tee perusasiat hiukan paremmin kuin kaikkein huolimattomimmat huseltajat.
Heikoimmat lenkit
On hyvä pitää mielessä, että tietotekniikan heikoin lenkki on useimmiten käyttäjä. Järjestelmiin pyrkivät tunkeutujat kulkevat mieluummin ala-asentoon unohtuneesta laskuportista kuin ryhtyvät hajottamaan linnoitusta muurinmurtajalla. Tietojen kalastelu on yleisempää kuin tekninen hakkerointi.
Toinen perusasia on laitteiden fyysisen turvallisuuden varmistaminen. Vääriin käsiin joutuneen laitteen suojaus voi olla yllättävän helposti kierrettävissä. On vaikea ylikorostaa, miten tärkeää on pitää laitteet asiattomien hyppysten ulottumattomissa. Älä siis jätä läppäriä auki kahvilan pöydälle äläkä kanniskele tärkeitä tietoja sisältäviä muistitikkuja mukana, kun siirryt viihteelle.
Pankkitunnukset yleisavaimena
Salasanamanagerin käyttäminen on kätevää, koska palvelukohtaisia salasanoja ei tarvitse pitää mielessä. Vahingon sattuessa tuho voi kuitenkin olla totaalinen, koska yleisavaimella pääsee kirjautumaan kaikkialle. Sama pätee Facebookin ja Googlen avulla rekisteröitymiseen. Suomalainen erityispiirre on pankkitunnusten käyttäminen vahvaan tunnistautumiseen. Väärään paikkaan annettu tunnus voi johtaa huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.
Yllättävän moni haksahtaa ojentamaan pankkijärjestelmän avaimet huijarille, jolloin säästöt katoavat hetkessä taivaan tuuliin. Huijaukset tunnistaa usein siitä, että yhteydenotto tapahtuu tavallisesta poikkeavaa kanavaa pitkin ja että toiminnalla on kiire. Voidaan esimerkiksi väittää, että luvattoman rahansiirron estämiseksi on nopeasti kirjauduttava soittajan esittämään osoitteeseen pankin tunnuksilla.
Lankaan menemistä selittää osittain se, että kännykkä on arkinen, aina mukana kulkeva väline. Pankkitunnuksia on totuttu käyttämään eri tarkoituksiin jopa päivittäin ja kapula on jatkuvasti käden ulottuvilla. Niinpä puhelimeen saatetaan vastata hämmentyneenä, unesta tokkuraisena tai päihtyneenä.
Yksinkertainen suojautumiskeino on käyttää tunnistautumiseen mobiilivarmennetta. Operaattorista riippuen palvelu kuuluu liittymäpakettiin tai sitten siitä peritään kuukausimaksu. Käyttö on mahdollisiin menetyksiin verrattuna edullista, mutta kaikki eivät halua maksaa palvelusta, jonka ovat tottuneet saamaan vastikkeetta.
Vaihtoehtoinen tapa on avata tili toiseen pankkiryhmään, jolloin käytössä on kaksi tunnistautumistapaa. Kahden eri pankin käyttö on muutenkin perusteltua mahdollisten huoltokatkojen aiheuttamien hankaluuksien takia. Varalla oleva maksukortti on myös lisäturva matkustettaessa.
Jos pääasiallinen tili on esimerkiksi Osuuspankissa tai Nordeassa, kannattaa vilkaista lompakkoon. Todennäköisesti sieltä löytyy S-ryhmän etukortti. Puolet suomalaisista on S-ryhmän asiakasomistajia, joilla on myös S-pankin tili. Jos tähän asiakkuuteen ei liity merkittävää varojen käyttöä, sen käyttäminen tunnistautumiseen on huomattavasti turvallisempaa kuin normaalisti käytettävän pankin. Tämä ei suojaa identiteettivarkauksilta, mutta estää kuitenkin varojen kavaltamisen suoraan tililtä.
Puhtaus on puoli ruokaa
Poista tarpeettomien sovellusten asennus kokonaan. Esimerkiksi uusissa puhelimissa on huomattava määrä appeja, joita et todennäköisesti käytä koskaan. Vältä sovellusten asentamista varmentamattomista lähteistä.
Pidä automaattiset järjestelmä- ja ohjelmapäivitykset päällä. Tämä estää monien haavoittuvuuksien käytön ilman erillisiä toimenpiteitä. Päivitä myös reitittimen ja kaikkien oheislaitteiden ohjelmistot säännöllisesti.
Vaihda laitteiden oletussalasana heti käyttöönoton yhteydessä. Vastaamon surullisenkuuluisan tietomurron yhtenä syynä oli tämän perusasian laiminlyönti. Pahantahtoinen toimija sai pääkäyttäjän oikeudet kokeilemalla oletussalasanaa.
Anonymiteetin harha
Koneen äärellä voi erehtyä kuvittelemaan, että on muiden katseilta suojassa. Tämä voi johtaa sanomaan ja tekemään harkitsemattomia asioita. Nimimerkin käyttö voi lisätä tunnetta, että on sosiaalisen kontrollin ulottumattomissa. Lisäksi VPN-palveluiden markkinoijat esittävät tuotteidensa tarjoavan täydellisen suojan valvonnalta ja urkinnalta.
VPN ei kuitenkaan ole näkymättömyysviitta eikä verkossa ole täydellistä anonymiteettiä. Edes TOR-verkon käyttäminen ei ole absoluuttisen varma keino jälkien hävittämiseen. Jos jollain taholla on riittävät resurssit ja intressi, tämä pääsee lopulta jäljillesi.
Anonymiteetti voi olla kirjaimellisestikin virhekäsitys, jos pahantahtoinen toimija on kaapannut webbikameran ja mikrofonin. Kamera kannattaa suojata sulkimella, kun sitä ei käytetä. Voi myös harkita, haluaako kotiin tai pihapiiriin nettiin yhteydessä olevia valvontakameroita. Suuri osa verkkovakoilusta on automatisoitua. Jos laite on helposti löydettävissä, yksityiseksi tarkoitettu kuvavirta voi päätyä aivan väärälle yleisölle.
Esineiden internet
Internetiin yhteydessä olevat kodinkoneet voivat olla merkittävä tietoturvariski. Kotoillessaan voi tuudittautua tunteeseen, että hakkerointi on etäinen uhka. Tosiasiassa verkkoa jatkuvasti luotaavat skannerit löytävät huonosti suojatut laitteet nopeasti.
On perusteltua kysyä, tarvitseeko esimerkiksi jääkaapin ylipäätään olla yhteydessä internetiin. Nykyisellään wifi-yhteys vaikuttaa monesti palvelevan lähinnä valmistajia, jotka keräävät sen avulla dataa. Komponentit ovat niin halpoja, että verkko-ominaisuus voidaan lisätä ilman kummempaa tarvetta. Jos kuitenkin yhdistät laitteita verkkoon, varmista että niiden päivitykset tapahtuvat automaattisesti. Monesti ohjelmistokorjaukset ovatkin paras motiivi verkkoyhteyden avaamiselle.
Ainakin paremmista reitittimistä löytyy vierasverkko, jonka avulla laitteet voi jakaa kahteen kastiin. Varsinaiseen kotiverkkoon pääsevät luotetut laitteet etenkin, jos ne kommunikoivat keskenään. Tällaisia ovat esimerkiksi tietokone ja tulostin. Muiden härpäkkeiden sekalainen seurakunta pidetään erillisessä rinnakkaisverkossa. Esitetty jako on tietysti vain esimerkki. Optimaalinen kokoonpano riippuu omista tarpeista.
Reitittimen asetuksista kannattaa varmistaa, että vierasverkon vimpaimien pääsy varsinaiseen kotiverkkoon on poistettu käytöstä. Lisäksi on hyvä estää vierasverkossa olevien laitteiden näkyvyys toisilleen. Nämä rajoitukset vaikeuttavat mahdollisen tunkeutujan etenemistä kotiverkossa.
Reitittimen asetukset
Silläkin uhalla, että jo edellinen vinkki meni liian tekniseksi, nostan panoksia ja kehotan tutustumaan reitittimen käyttöohjeisiin. Useimmat käyttävät internet-operaattorilta saamaansa reititintä vakioasetuksilla, jotka luonnollisesti toimivat riittävän hyvin useimpien kuluttajien käyttöä ajatellen. Silti on syytä tehdä ainakin muutama perusvarmistus.
Tavallisimpia virheitä on jättää oletustunnus ja salasana vaihtamatta. Nykyiset laitteet eivät yleensä onneksi enää ole muotoa admin/admin, mutta tämä on hyvä varmistaa. Jos reitittimen hallintasivulle on mahdollista päästä internetin kautta, ominaisuus kannattaa ottaa pois käytöstä. Yleisenä suosituksena on nykyään poistaa UPnP käytöstä. Jos pelit tai muut sovellukset takkuavat tämän seurauksena, asetuksen voi palauttaa. Myös sellaiset palvelut kuin USB-jako ja mediapalvelin on hyvä sulkea, ellet oikeasti tarvitse niitä.
Yhteenveto
Tietoturvassa ei ole enimmäkseen kyse teknologisista tempuista, vaan järkevistä arkirutiineista. Kun vältät pahimmat sudenkuopat, pienennät riskejä merkittävästi ja voit suhtautua digiarjen uhkiin rauhallisemmin. Ja jos vahinko silti joskus tapahtuu, tiedät ainakin tehneesi kohtuulliset varotoimet.
Lisää elämää helpottavia – ja toisinaan hermoja koettelevia – arkitekniikan havaintoja ja vinkkejä löytyy täältä.
On hiukan ironista, että tietoturvasta kirjoittaessani kävi suoranainen klassikkokämmi. Saatuani jutun lähes valmiiksi järjestelmä lakkasi vastaamasta. Nopeasti selvisi, että kyseessä oli toimittajan suunnittelematon huoltokatko. Kun palvelu palasi linjoille, huomasin että viimeisen vuorokauden aikaiset editoinnit olivat kadonneet.
Onneksi osa tiedoista oli tallessa omalla koneellani, joten en menettänyt koko artikkelia. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että pilvipalvelujen saatavuuteen ja niiden automaattisiin varmuuskopioihin ei voi luottaa sokeasti.
Eräs yksinkertaisimmista tietoturvan säännöistä onkin ottaa varmuuskopiot riittävän usein etenkin tärkeiden muutosten jälkeen. Vaikka tietojen monistaminen voi vaikuttaa turhalta, juuri tämä redundanssi voi säästää isommilta vahingoilta.