Pääsiäisen todellinen merkitys

Nyt kun taas kerran hiljennymme pääsiäisen viettoon, on hyvä muistaa mistä juhlassa oikeastaan on kyse, nimittäin valon tulemisesta, elämän ja toivon uudesta heräämisestä.

Pääsiäisen helppo muistisääntö

Virallisesti pääsiäistä vietetään viisi päivää ennen rairuohon kasvamista, kuitenkin hyvän aikaa suklaamunien syömisen jälkeen. Epävirallisesti useimmat käyttävät helppoa nyrkkisääntöä, joka on melkein yhtä tarkka. Sen mukaan ajankohta on kevätpäivän tasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Pohjoisen asukeille kevätpäivän tasauksella on valtava merkitys. On selvitty pitkän talven koettelemuksista. Ilmassa ja rinnassa viriää uusia alkuja.

Hiljainen viikko – valon ja varjon portilla

Hapuileva verso pistää päänsä esiin ensin arkaillen, sitten vastuksista välittämättä kohisten kohti korkeuksia. Niin myös ihminen ylevöityy ja kohottaa katseensa aluksi loistetta varoen. Sormet tunnustelevat kirkkautta, vaikka silmät ovat vielä puoliksi ummessa.

Piinaviikko päättyy ylösnousemukseen

Pääsiäinen ei ole pelkkä vuodenaikajuhla. Se kertoo myös Jumalan karitsasta, joka uhrataan maailman syntien tähden. Pääsiäisen tarina on näytelmä kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta, mutta myös voimasta, joka kantaa yli kuoleman.

Piinaviikkonakin tunnettu aika huipentuu ylösnousemukseen. Se muistuttaa, että kaikkein pimein hetki on käsillä juuri ennen uuden aamun valkenemista. Se muistuttaa, että tyhjän haudan keskeltä itää uusi oras.

Vanhat uskomukset heräävät eloon

Pääsiäisen aikaan tapahtuu kummia, jopa suoranaisia ihmeitä. Arkinen aherrus unohtuu ja infoähky vaihtuu digipaastoon.

Kukko pölähtää ulos kaapista ja ryhtyy ei-binääriseksi suklaamunien pientuottajaksi.

Lankalauantaina trullit lentävät luudillaan Kyöpelivuorella pidettävään noitasapattiin.

Mikä on lopulta pääsiäisen perimmäinen olemus? Onko se kristillinen juhla, johon yhdistyy pakanallisia elementtejä? Vai päinvastoin kansanuskomusten päälle rakennettu kristillinen sanoma?

Entä mikä on sinun suosikkiperinteesi?