Sanajohdokset ovat suomen kielelle ominaisia. Perusmuodosta voidaan helposta tuottaa lukuisia muunnelmia. Esimerkiksi liittämällä sanan perään -sto, saadaan muodostettua joukkoa, kokoelmaa tai paikkaa tarkoittava erillinen sana.
Niinpä useista saarista muodostuva kokonaisuus on saaristo.
Kirjasto on paikka, jossa on paljon kirjoja.
Yhdessä toimivia laitteita kutsutaan laitteistoksi.
Erilaisten mallien kooste on mallisto.
Johdoksia voidaan myös ketjuttaa. Pääte -in viittaa välineeseen tai tekijään, tässä tapauksessa näpin rooliin painelijana. Tässä tyypillinen näppäin-kokoelma eli näppäimistö.
Hyvistä neuvoista voidaan muodostaa neuvosto.
Joskus sanojen monimerkityksisyys tai äänteellinen samankaltaisuus sekoittaa. Tässä lippa-keräilijän komea lipasto.
Arkisto ei yllättäen tarkoita arkipäiviä maanantaista perjantaihin, koska kantasana on arkki.
Joidenkin johdosten muodostustapa on erikoinen, kuten sanan maasto.
Loisto
Varasto
Joskus alkuperä on todella epäselvä, kuten sanalla juusto. Voit kertoa käsityksesi kommenteissa.
Jos pidit sanailoittelusta, hauskuutta löytyy enemmänkin. Hupailu jatkuu alla olevalla kommenttiraidalla vielä hetken ennen siirtymistä toisten kielileikkien pariin. Salaovi sanaleikkien aarrekammioon löytyy linkin takaa.
Veikkaan mentaalijuustoa. Mitä saan palkinnoksi?
Todennäköisin selitys on etenkin murteissa tavallinen äänteensiirros, jossa ou-diftongi on kulunut pitkäksi uu-vokaaliksi. Juusto voidaan siis jäljittää joustoon.
Jou esiintyy lyriikoissa täytesanana, mutta joissakin tulkinnoissa se saa merkityksen joukko.
Tässä vaiheessa analyysi muuttuu todella mielenkiintoiseksi. Ensinnäkin juusto tarkoittaisi näin tulkittuna joukkojen joukkoa. Toisaalta myös päätettä -ue käytetään kollektiivin muodostamiseen. Näin ollen myös joukkue tarkoittaa joukkojen joukkoa. Kun samaan tulkintaan päädytään kahta eri reittiä, teoriaa voi pitää varsin selitysvoimaisena.
Oheiset kuvat edustavat vakiintunutta visuaalista mallia kyseisestä kielitieteellisestä mekanismista.